skip to Main Content
Ylioppilaskunta. Kaikkihan Siihen Kuuluu, Mutta Kuka Sen Toiminnasta Päättää?

Ylioppilaskunta. Kaikkihan siihen kuuluu, mutta kuka sen toiminnasta päättää?

Share with your friends










Submit

Organisaatio

Ylioppilaskunta on kuntaan verrattavissa oleva organisaatio, jossa on eritasoisia toimielimiä. Taso kerrallaan yksittäisen ylioppilaskunnan jäsenen, eli opiskelijan, ääni viedään linjausten, toimintasuunnitelmien ja budjettien kautta käytännön toimenpiteiksi.

Nyt syksyllä vaaleissa valitaan edustajisto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Edustajistovaaleihin voi asettua ehdolle kuka tahansa jäsenmaksun maksanut ylioppilaskunnan jäsen. Varsinaisiksi edustajiksi valitaan 27 jäsentä ja varalle kaikki vähintään kaksi ääntä saaneet. Käytössä on suhteellinen vaalitapa, eli käytännössä vaaliliitot saavat paikkoja suhteessa äänimäärään ja liitosta eniten ääniä saaneet saavat nuo paikat.

Tyypillisesti varajäsenillekin on riittänyt tekemistä, kun varsinaiset jäsenet eivät ole päässeet paikalle, ovat olleet vaihdossa tai jopa valmistuneet. Tästäkin syystä ehdolle kannattaa asettautua vaikkei kovin suurta äänisaalista odottaisikaan.

Yksi edustajiston tehtävistä on valita hallitus. Vuosittain valittava hallitus on LTKY:n toimeenpaneva elin, joka päättää monista käytännön toimenpiteistä, edustaa ylioppilaskuntaa ja tekee päivittäistä työtä esimerkiksi edunvalvonnan ja opiskelijakulttuurin parissa.

Hallitus on tyypillisesti seitsenhenkinen, eli puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Periaatteessa hallitus voisi olla hieman pienempikin, mutta seitsemällä hengellä vastuut on saatu suhteellisen järkevästi jaettua ja työmäärä pysyy inhimillisissä rajoissa, niin että hallitustoiminnan ohessa pienimuotoinen opiskelu on ainakin periaatteessa mahdollista. Käytännössä hallitus kuitenkin edustaa ylioppilaskuntaa 24/7 eikä työtunteja juuri lasketa. Osaltaan edustajiston ja hallituksen puheenjohtajan vastuulla on priorisoida tehtäviä.

Ei hallituksen kuitenkaan tarvitse koko toimintaa yksinään pyörittää. Päivittäiseen ja etenkin jatkuvaa toimintaa hoitamaan ylioppilaskunta on palkannut sihteeristöä. Pääsihteeri, toimistosihteeri, tiedottaja, edunvalvonta-asiantuntija, jäsenpalvelusihteeri ja muut projektisihteerit vastaavat toimiston pyörittämisestä, taloudesta, tiedottamisesta, edunvalvonnan jatkuvuudesta,  kellarista ja muista jäsenpalveluista ja muusta päivittäisestä toiminnasta.

Vastuut

Edustajisto vastaa ylioppilaskunnan toiminnan ohjaamisesta ja tekee paljon ison tason päätöksiä ja valintoja. Edustajistolla on valta tarvittaessa muuttaa ylioppilaskunnan suuntaa rajustikin jos kokee sen opiskelijoiden edun kannalta tärkeäksi. Tärkein tapa ohjata koko ylioppilaskunnan toimintaa on linjapaperi, jolla määritellään ylioppilaskunnan kanta moniin paikallisiin asioihin, mutta myös yhteiskunnallisiin koulutus- ja sosiaalipoliittisiin kysymyksiin, kuten yliopiston ja ammattikorkean roolijakoon tai perustuloon.

Linjapaperi tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä ja helpottaa hallituksen toimintaa, kun jokaiseen asiaan ei tarvitse kysyä edustajiston mielipidettä erikseen. Hallitus voi linjapaperia tulkitsemalla ottaa kantaa ja toimia huomattavasti jouhevammin ja nopeammin.

Lyhyemmällä tähtäimellä edustajisto päättää ylioppilaskunnan budjetista. Budjetin yhteydessä päätetään muun muassa ylioppilaskunnan jäsenmaksusta. Pääsihteerimme Antti kirjoitteli muutama vuosi sitten budjettia hieman auki.

Viimeaikoina isoja päätöksiä on ollut muun muassa ylioppilaskunnan toimiston remontti ja jäsenmaksun korotus YTHS-maksun korotuksen yhteydessä. Budjetin yhteydessä päätetään myös työvoiman resursoinnista sekä erilaisista projekteista ja panostuksista. Esimerkiksi kasvanut jäsenmäärä Lahdessa kaivannee ensi vuodelle jonkinlaista resursointia.

Hallituksen työtä tarkimmin ohjaa toimintasuunnitelma, jonka hallitus valmistelee ja edustajisto hyväksyy. Se sisältää kaikki vuoden aikana toteutettavat projektit sekä jatkuvan toiminnan. Tämän vuoden keskeisiä projekteja ovat olleet esimerkiksi juhlavuosi, vaikuttavampi LTKY ja toiminnan vakiinnuttaminen kolmeen kaupunkiin.

Erilaisten dokumenttien hyväksymisen lisäksi edustajisto tekee muun muassa valinnat hallinnon opiskelijaedustajiksi (HallOpEd) yliopiston akateemisiin neuvostoihin, kollegioon ja hallitukseen.

Toiminta

Edustajistossa voi toimia monella tapaa. Osa edaattoreista vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan aktiivisemmin, osa tuo kokouksissa edustamiensa opiskelijoiden äänen esille ja osa käy kokouksissa lähinnä hyväksymässä pohjaesitykset. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa toimia edustajistossa ja oma aktiivisuus varmasti vaihtelee myös kauden aikana riippuen muista tehtävistä ja elämäntilanteesta.

Kokouksia on keskimäärin kerran kuussa lukuvuoden aikana. Kesällä koko ylioppilaskunnan toiminta hiljenee jonkin verran ja kokouksia pidetään vain erityisen tarpeen tullessa. Tyypillinen kokous kestää muutaman tunnin, riippuen luonnollisesti päätettävien asioiden määrästä. Tänä vuonna nopein kokous kesti noin vartin, pisimmän kestäessä viitisen tuntia iltakouluineen.

Iltakoulu käytännössä tarkoittaa kokouksen epävirallista osuutta jossa tyypillisesti on joku ylioppilaskuntaa lähellä oleva taho esittelemässä toimintaa tai kysymässä opiskelijoiden mielipidettä. Tästä esimerkkinä syksyllä aiemmassa kokouksessa provostimme kyseli opiskelijoilta mielipiteitä yliopiston strategiatyöhön.

Varsinaisten kokousten lisäksi edaattorit osallistuvat erilaisiin valiokuntiin. Talousvaliokunta tarkastelee ylioppilaskunnan rahankäyttöä, kunniavaliokunta esittää vuosijuhlilla palkittavia ja jäsenpalveluvaliokunta päättää yhdistyksille jaettavista avustuksista. Viralliset valiokunnat ja vähemmän muodolliset työryhmät vaihtelevat vuosittain tarpeen mukaan. Nyt esimerkiksi juhlavuotta varten on ollut oma työryhmänsä.

Edustajiston puheenjohtajisto, puheenjohtaja etunenässä seuraa tarkemmin hallituksen toimintaa. Yhteistyö on kaksipuolista. Toisaalta EPJ:n tehtävä on valvoa että hallitus noudattaa edustajiston tahtoa. Toisaalta EPJ toimii linkkinä hallituksen ja edustajiston välillä kun hallitus kaipaa ideoita, neuvoa tai apua. Puheenjohtaja tuo myös tarvittaessa kokouksissa esille ajankohtaisia asioita, neuvoo edaattoreja vaikuttamistyössä ja ylläpitää ratkaisuhakuista keskustelukulttuuria kokouksissa ja niiden ulkopuolella.

Mitä edustajisto antaa sinulle?

Paljon vähemmän kuin sinä edustajistolle. Jos yhteisen edun ajaminen ei kiinnosta, edustajistoon ei kannata lähteä hakemaan natsoja rintaan. Toisaalta, jos et ole ihan varma, kannattaa mieluummin asettautua ehdolle ja tutustua toimintaan. LTKY:n edustajisto on mukava paikka tutustua opiskelijavaikuttamiseen ja nähdä mitä kulissien takana tapahtuu, sillä toimintakulttuuri on sopivan rento ja opiskelijahenkinen. Verrattuna moniin muihin ylioppilaskuntiin, meillä edarissa ei juuri harrasteta puoluepolitiikkaa ja fokus on vahvasti opiskelijoiden etujen ajamisessa, muun poliittisen vaikuttamisen ja esimerkiksi kehitysyhteistyön jäädessä toiminnan ulkopuolelle.

Tutustuminen parlamentaariseen vaikuttamistyöhön ja toiminnan antama kokemus ja näkemys ovat hieno lisä opiskelijana olemiseen, mutta tärkeintä on tehdä ylioppilaskunnasta mahdollisimman hyvin jäseniään palveleva organisaatio. Oman yhteisön eteenpäin vieminen on mielestäni tärkein syy asettautua ehdolle ja äänestää.

Kirjoittaja

Olli Kousa

Edustajiston puheenjohtaja

Share with your friends










Submit
Back To Top