skip to Main Content
Euroopan Unioni On Tärkeä Vaikutusväylä Maailman Asioihin

Euroopan unioni on tärkeä vaikutusväylä maailman asioihin

Share with your friends










Submit

Artikkelin kirjoittaja on ehdolla Euroopan-parlamenttiin kevään 2019 vaaleissa.

Vaalikevät sen vain jatkuu. Eduskuntavaalien jälkeen on heti perään tulossa toiset suuret vaalit, kun 26. toukokuuta valitaan Suomen edustajat europarlamenttiin. Pitkään jatkuneen vaalikevään takia onkin hyvä kysyä, miksi saman kevään aikana kannattaisi jaksaa vielä uudemman kerran suunnata vaaliuurnille? Eli miksi EU-vaaleissa äänestäminen on niin tärkeää?

Tähän liittyy monta asiaa. Ensiksi on hyvä ymmärtää että valtaosa Suomessa päätettävästä lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista ja tästä näkökulmasta katsottuna kysymys on myös merkittävällä tavalla suoraan Suomen lainsäädännöstä.

Toisekseen nyt ollaan päättämässä Euroopan unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027. Tämä saattaa kuulostaa hyvinkin kuivalta, mutta rahoituskehys käytännössä määrittää politiikan mahdollisuudet EU:n tasolla asettamalla budjetin sille, kuinka paljon eri politiikan alueille panostetaan taloudellisesti. Euroopan unionin monivuotinen rahoituskehys siis määrittää merkittävällä tavalla EU:n toimintaa.

Kolmanneksi Euroopan unioni on tärkeä vaikutusväylä paitsi Suomen ja EU:n asioihin, myös maailman asioihin, eikä ole yhtään samantekevää kuinka Euroopan Unioni käyttää neuvotteluvoimaansa ja taloudellisia resursseja kauppapolitiikassa ja ulkopolitiikassa. EU pystyy taloudellisen voimansa kautta vaikuttamaan maailmalla käytävän kaupankäynnin ehtoihin. Kauppasopimuksten ehtojen kautta voidaan vaikuttaa esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumiseen ja ympäristötoimiin tai muihin asiohin niin tahdottassa. Tämän neuvotteluvoiman käyttämisestä lienee suhteellisen laaja yhtämielisyys eri ryhmien kesken, mutta poliittinen kysymys onkin sitten siinä että mitä asioita EU:n ulkopuolisilta mailta erityisesti halutaan vaatia – mistä ei olla valmiita tinkimään?

Viisi perusskenaariota

Juuri nämä europarlamenttivaalit ovat erityisen kiinnostavat, sillä nyt vaikutetaan paitsi Europpan Unionin politiikkaan, myös siihen millä tavalla EU:ta itseään halutaan kehittää. Monet asiat ovat horjuttaneet Euroopan Unionia viimeaikoina ja tämän seurauksena EU:n laajuisesti on käyty tulevaisuuskeskustelua siitä miten EU:ta tulisi muuttaa. Tämän tulevaisuuskeskustelun pohjaksi, Euroopan komissio julkaisi 1.3.2017 ”valkoisen kirjan Europan tulevaisuudesta”, jossa esitellään viisi perusskenaariota EU:n toiminnan pohjaksi tulevaisuudessa.

Ensimmäinen perusskenaario on jatkaa kuten tähänkin asti. Toinen peruskenaario on vähentää EU:n tehtäviä ja muuttaa EU lähinnä kauppa-alueeksi ylläpitämään taloudellista yhteistyötä jäsenmaiden kesken. Kolmas perusskenaario on viedä EU:ta eteenpäin kohti monipuolisempaa yhteistyötä, mutta samalla antaa jokaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuus päättää itse mihin yhteistyöhön lähtee mukaan ja mihin ei. Neljäs perusskenaario on vähentää EU:n tehtäviä ja tavoitella sitä, että EU pystyisi keskittymään yhä paremmin oleellisiin asioihin ja saisi näissä muutamassa asiassa enemmän aikaiseksi. Viides perusskenaario on tehdä kaikkien jäsenvaltioiden kesken useammassa asiassa yhteistyötä EU:n kautta.

Jokaiseen perusskenaarioon liittyy omat haasteensa. Ensimmäisen perusskenaarion haaste on toimintakyky nykyisessä tilanteessa – koko tulevaisuuspohdintaa tuskin oltaisiin käynnistetty ellei EU olisi ajautunut näin hankalaan tilanteeseen nykyisellä toimintapohjalla. Toisen perusskenaarion haaste on se että kaupanteon lisäksi on paljon muitakin asioita joista jäsenmaat voivat hyötyä neuvottelemalla monenkeskisesti, mutta tämän skenaarion keskittyessä vain kauppaan, näistä muista hyödyistä jäätäisiin paitsi. Kolmannen perusskenaarion haaste on se että ne jäsenmaat jotka tekevät enemmän kuin toiset, saavat valtaa suhteessa EU:hun muita maita enemmän – kysymys kuuluu, miten valtiot hyväksyvät tämän. Neljännen perusskenaarion haaste on siinä että pitäisi päästä sopuun mitkä asiat jäävät päätettäväksi ja mihin ei enää keskityttäisi ollenkaan. Viidennen perusskenaarion haaste on puolestaan se että läheskään kaikki eivät ole valmiita siirtämään EU:lle lisää valtaa.

Näiden perusskenaarioiden lisäksi voidaan tietenkin kuvitella vielä muitakin skenaarioita tulevaisuuteen. Ongelma tällä hetkellä on että vilkasta keskustelua Euroopan unionin toiminnan kehittämisestä ei olla ehkä käyty riittävän aktiivisesti vaalien alla. Perinteisten vaalikoneiden asettamien kysymysten ohella olisikin tärkeää että puhuttaisiin myös isosta kuvasta, visioista ja EU:n itsensä tulevaisuudesta. Onneksi vielä on aikaa käydä keskustelua ennen vaaleja.

Kirjoittaja

Juho Kekäläinen

Kirjoittaja on ympäristötekniikan opiskelija Lappeenrannassa, joka vapaa-ajallaan lukee kirjoja, samoilee metsissä ja osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan.

Share with your friends










Submit
Back To Top