skip to Main Content
Vajaa Vuosisata LTKY:n Historiaa

Vajaa vuosisata LTKY:n historiaa

Share with your friends










Submit

Kaiken alku

Lappeenrannan satamapaviljongissa pidettiin 25. päivä syyskuuta 1969 historiallisesti merkittävä kokous. Kokoukseen osallistuivat samana syksynä toimintansa aloittaneen Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ensimmäinen rehtori Viljo Immonen, tekniikan lisensiaatit Anders Diehl ja Heikki Kalli, LTKK:n sihteeri Arto Oikkonen sekä lähes kaikki korkeakoulun 39 läsnäolevaa opiskelijaa.

Kokous oli kutsuttu koolle rehtori Viljo Immosen toimesta LTKK:sta annetun asetuksen perusteella ja sen tarkoituksena oli saattaa alkuun LTKK:n ylioppilaskunnan toiminta. Yksimielisellä päätöksellä valittiinkin kymmenhenkinen väliaikainen edustajisto valmistelemaan yo-kunnan sääntöjä.

Sääntöehdotus oli valmis 1.10.1969, jolloin pidetyssä opiskelijoiden kokouksessa se hyväksyttiin toimitettavaksi edelleen LTKK:n hallitukselle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle, jonka alaisuuteen LTKK tuolloin vielä kuului.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan perustava kokous pidettiin 31.10.1969. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tekniikan lisensiaatti Heikki Kalli ja hallituksen puheenjohtajaksi tekn. yo Lauri Suominen, jonka vaativa tehtävä oli johtaa yo-kuntamme toimintaa sen vaikealla alkutaipaleella.

Hallitukseen esitettyjen joukossa esiintyi tuolloin jo monta sellaista nimeä, jotka opiskelijat vielä tänäänkin muistavat, kuten Hornborg, Ahonen, Räsänen, Koskelainan, Hasu, Koivusaari, Sillanpää, Arminen jne. Emme voi koskaan yliarvostaa näiden henkilöiden merkitystä yo-kuntamme kehitykselle. Erityisen kiitoksen ansaitsee silloisten teekkareiden aktiivisuus ja ihmettelempä löytyisikö tänään halukkaita yo-kunnan toimiin noin pienestä joukosta.

Ensimmäinen Vuosi

Yo-kunnan ensimmäinen toimintavuosi oli suhteellisen hiljainen, mikä johtui puutteellisista tiloista ja rajallisista resursseista. Kovan yrittämisen ja yhteishengen voimin selvisi yo-kunta kuitenkin kunnialla tehtävistään. Merkittävimpiä tapahtumia olivat päätökset liittyä SYL:oon ja STOL:oon, ohjelmatoimikunnan valinta, vuosikirjan toimittaminen, monistustoiminnan aloittaminen ja kaiken huipuksi ensimmäisten vappujuhlien järjestäminen.

Vapun juhlinta nähtiin tuolloin niin tärkeäksi, että hallitus joutui jopa yleiskokouksessa mittaamaan luottamustaan juhlajärjestelyjen vuoksi. Tiukassa äänestyksessä voitti hallituksen kanta puheenjohtajan äänen turvin ja vappujuhlat pidettiin ravintola Patrian arvokkaissa tiloissa.  Paikalla oli joukko hilpeitä teekkareita sekä arvovaltaisia kutsuvieraita, joista kaikki eivät kuitenkaan kyenneet saapumaan näihin historiallisesti merkittäviin juhliin. Erityisesti on valitettavaa, ettei silloinen tasavallan presidentti UKK muilta kiireiltään joutanut ilonpitoon Lappeenrannan teekkareiden kanssa.

Edistystä, asuntoja ja politiikkaa

Toisena toimintavuonna luotsasi yo-kunnan toimintaa pieni jämeräpartainen mies Lasse Gahmberg ja ylioppilaskunta toimi aktiivisesti luodakseen itselleen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa omaleimaisena yo-kuntana ekä vain vanhojen yo-kuntien jalanjälkien seuraajana.  Näiltä ajoilta onkin peräisin käsite “huhtiniemeläinen insinööripolitiikka”, joka kuvanee osuvasti LTKY:n linjanvetoa suomalaisessa ylioppilasliikkeessä. Ensimmäiset opiskelija-asuntolat olivat Park ja Karelia Huhtiniemessä.

Syksyllä 1971 saavutti yo-kunnan jäsenmäärä sadan jäsenen maagisen rajan. Toiminta keskittyi organisaation vahvistamiseen ja erilaisten palvelumuotojen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Näin ollen oli myös luonnollista, että yo-kuntamme ensimmäinen paikallinen toimihenkilö oli monistaja, joka palkattiin huolehtimaan monisteiden valmistuksesta uudella offset-koneella.

Myös exkursiotoiminta vilkastui ja Lappeenrannan teekkarit tekivät itseään tunnetuiksi varsin voimakkaasti eri puolilla Suomea.

Hallituksen johtoon vuoden 1972 alusta siirtyi Heikki Hornborg eli “Tuborgi”, joka rautaisella kokoustekniikalla sai kuin saikin hallituksen toimimaan varsin ripeästi. Vuoden merkittävimpänä tapahtumana voidaan pitää päätöstä ryhtyä tutkimaan mahdollisuuksia opiskelijoiden tulevan asuntotilanteen parantamiseksi.

Idean isä oli Lasse Gahmberg, joka myös ponnekkaasti ryhtyi asiaa hoitamaan. LTKY oli kaukonäköisesti ryhtynyt toimiin, joiden tuloksena vuonna 1973 aloitti toimintansa Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö.

Näihin aikoihin elettiin vielä opiskelijaliikkeen jälkimainingeissa ja tämä ei voinut olla näkymättä myös lappeenrannassakaan. Politiikka iski kyntensä myös huhtiniemeläisiin ja kaikkien oli myönettävä, että yo-kunnan politisoituminen oli väistämättä edessä.

Opetusministeriö hyväksyi 5. päivä maaliskuuta 1973 LTKY:n uudet säännöt ja yo-kunnan ylimmäksi päättäväksi elimeksi tuli 30-jäseninen edustajisto. Ensimmäiset edustajiston vaalit käytiinkin välittömästi ja ennustettu poliittisuus oli tosiasia. Ensimmäisen edustajiston paikat jakautuivat seuraavasti: porvarit 15 paikkaa, YD-rintama (yleisdemokraatit) 13 paikkaa, keskusta 1 paikka. Edustajiston vaalien jälkeen vietettiin LTKY:n historian hurjimmat vaalivalvojaiset, jotka muistetaan ehkä paremmin naapuritalon asukkaiden keskuudessa.

Edustajisto järjestäytyi 22.3.1973, jolloin ensimmäisen hallituksen voimasuhteet olivat 3-3 porvarien ja YD-rintaman välillä.

Yo-kunnan yritystoiminta alkoi keväällä 1973 paperimyymälällä huhtiniemessä, asuntosäätiö aloitti toimintansa samana vuonna ja ensimmäinen palkattu sihteeri, Emppu Mustala, hoiteli yo-kunnan toimistoa.

Syksyn edustajistovaalit sujuivat rauhalllisesti sen jälkeen, kun YD-rintama oli unohtanut jättää ehdokaslistansa vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta oli armoton ja niin ei edustajiston vaaleista muodostunut edellisen vaalien kaltaista mittelöä. Porvarit ottivat paikoista 23, keskusta 4 ja riippumattomat 3. Professori Sarkomaan tilalle edustajiston puheenjohtajaksi valittiinprofessori Niilo Teeri ja hallituksen muodostivat porvarit ja keskusta Kari Metsäkallion johdolla.

Kahden hallitusvuotensa aikana luotsasi Metsäkallio yo-kunnan niille linjoille, jotka vielä tänäänkin muodostavat yo-kunnan toiminnan perustan. Yo-kunta sai toimitilat uudesta korkeakoulurakennuksesta Skinnarilasta, asunnonvälitys syntyi helpottamaan opiskelijoiden asunnonhakua, ruokalatoiminta aloitettiin yhdessä henkilökuntayhdistyksen kanssa, tutortoiminta käynnistyi LTKK:n ja LTKY:n yhteistyöllä, perustettiin killat eri laitoksille jne.

Syksyn 1974 vaaleissa vahvistivat porvarit ja riippumattomat asemansa LTKY:n johtavana ryhmänä. Metsäkallion toinen hallitus oli laajapohjainen: edustettuina olivat kaikki poliittiset mielipidesuunnat.

Mutta kuinka ollakkaan, LTKY osallistui korkeakoulun kolmikantahallintoon, sai SYL:n vihat niskoilleen mutta jatkoi sitkeästi valitsemallaan linjalla, joka myöhemmin osoittautui varsin oikeaksi.

Vuoden 1975 vaaleissa vahvistui porvarien ja riippumattomien kannatus entisestään. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti “Mussu” Härkönen, joka urheilumielisellä toiminnallaan loi uutta intoa yo-kunnan toimintaan.

Yo-kuntamme historia on ajallisesti lyhyt, mutta toiminta sitäkin mittavampaa, joten sen kertominen näin lyhyissä puitteissa on mahdotonta. Vuosien varrella on syntynyt traditioita, joista toiset ovat tainneet jo kuollakkin. Teeikkarihenki ja sammumaton jano ovat kuitenkin kuolemattomia teekkariperinteitä, joiden vaaliminen on lappeenrannassakin jokaisen teekkarin kunnia asia.

Kirjoittaja

Timo Nurmi
Wappupaukut 1977
Julkaistu Teekkarilehti Aalefissa Lokakuussa 1979

Share with your friends










Submit
Back To Top