skip to Main Content
Suomi On Opiskelijavaikuttamisen Kärkimaita

Suomi on opiskelijavaikuttamisen kärkimaita

Share with your friends










Submit

Suomen Ylioppilaskuntien Liiton liittokokous oli 16.-17. marraskuuta. Liittokokous ohjaa liiton toimintaa ja määrittelee sen kannat erilaisiin opiskelijoita koskeviin asioihin. SYL itsessään on kaikkien suomen ylioppilaskuntien yhteinen ääni, joka ajaa opiskelijoiden yhteistä etua kansallisella tasolla.. Vaikka SYL:n toimintaa ohjaavatkin ylioppilaskunnat, eivät kaikki ole samaa mieltä sen toiminnasta.

Jokaisessa demokraattisesti toimivassa järjestössä yhteinen kanta ei välttämättä ole kaikkien jäsenten kanta. Enemmistö päättää miten toimitaan ja mitä mieltä ollaan asioista. Jokaisella jäsenellä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa. Vähintään tuoda kantansa esiin ja argumentoida sen puolesta.  LTKY:ltä liittokokoukseen osallistui 10 henkilöä, joista yksi oli ehdolla SYL:n hallitukseen.

LTKY:llä on SYL:n liittokokouksessa viisi ääntä, yksi jokaista alkavaa tuhatta jäsentä kohden. Se on alle 4 % kaikista noin 140 äänestä äänistä, mutta yhdessä muiden hieman pienempien ylioppilaskuntien kanssa muodostamme periferia yliopppilaskuntien yhteisön ja saamme äänemme kuuluviin . Tämän kautta voimme paremmin vaikuttaa esimerkiksi SYL:n hallituksen valintaan. Harmillisesti LTKY:n oma ehdokas Arttu Kaukinen ei tullut valituksi, vaikka vahvoilla olikin kerättyään kannatusta myös oman ylioppilaskunnan ulkopuolelta.

Olin itse siis ensimmäistä kertaa mukana liittokokouksessa, LTKY:n delegaatin äänivaltaisena jäsenenä. Monista isoista ylioppilaskunnista poiketen LTKY:n delegaatio edustaa nimenomaan puhtaasti LTKY:n kantaa, joka on linjapaperiin kirjattu. Meillä ei ole poliittisia puolueita eikä edustajisto tyypillisesti ole kovinkaan aktiivisesti ottamassa kantaa SYL:n asioihin. SYL kun suurimman osan ajasta on kovin näkymätön opiskelijalle, vaikka on yksittäisenä organisaationa vaikutusvaltaisin yliopisto-opiskelijoiden edun ajaja.

Henkilökohtaisesti näen muutaman merkittävän periaatteellisen eron LTKY:n ja SYL:n linjassa. Meillä perinteisesti ylioppilasliike nähdään nimenomaan opiskelijoiden edunvalvojana, kun taas moni poliittisesti aktiivisempi, mahdollisesti puoluekirjan omistava, näkee mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnassa laajemmin. Liittokokouksessa keskusteltiin paljon esimerkiksi yhdenvertaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta, liittokokous hyväksyikin kannanoton ilmastonmuutoksesta.

Uskon että jokainen voi samaistua tuohon kannanottoon, ainakin periaatteellisella tasolla. Mielipiteitä herättää kuitenkin se, tulisiko yliopisto-opiskelijoiden osittain rahoittamia resursseja käyttää yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen asioissa, jotka eivät suoraan liity nimenomaan opiskelijoiden asemaan.

Toinen vahvasti esille noussut asia oli feminismi. Olen itsekin tasa-arvon puolella ja kannatan esimerkiksi naisjohtajia. En tosin sen takia että naisjohtajia tulisi olla jokin prosentuaalinen osuus, vaan koska naisille tyypillisempiä johtajaominaisuuksia, kuten empatiaa, tarvitaan organisaatioissa enemmän. Harmillisesti miehet valitaan välillä johtajaksi nimenomaan ominaisuuksien takia, jotka tekevät heistä huonomman johtajan, samalla kun naiset jätetään valitsematta ominaisuuksien takia, jotka tekevät heistä paremman.

SYL on julistautunut feministiseksi järjestöksi ja toimintasuunnitelmassa feminismi on nostettu vahvasti yhdenvertaisuuden rinnalle. LTKY oli liittokokouksessa vahvasti yhdenvertaisuuden kannalla, mutta yhdessä Tampereen teekkaridelegaation kanssa esitimme feminismimainintojen poistamista. Tarkoitus ei todellakaan ollut naisten aseman heikentäminen vaan yhdenvertaisuuden muiden osa-alueiden vahvistaminen. Asuinpaikka, kieli, asema yhteiskunnassa tai koulutusala ei saa vaikuttaa kohteluun ylioppilasliikkeessä tai yhteiskunnassa yleensä. Emme halunneet nostaa yhtä asiaa muiden yhtä ylitse.

Tässäkin on tosin kyse käsityksistä. Kuten kaikissa hyvissä tutkimuksissa, termien määrittely olisi tässäkin tärkeää. Lappeenrannassa feminismi käsitetään usein nimenomaan naisten oikeuksien edistämisenä. Joskus jopa miesten oikeuksien heikentämisenä. Kuitenkin vähintään yhtä yleinen käsitys on, että feminismi tarkoittaa yhdenvertaisuutta laajemminkin, kuin vain sukupuolten välillä. Eräässä puheenvuorossa esitettiinkin feminismin sisältävän esimerkiksi eri kieliä puhuvien ja eri sukupolvien tasa-arvon edistämisen. Asioista on vaikea olla samaa mieltä, kun puhutaan eri käsitteistä.

Kolmas keskeinen liittokouksessa keskustelua herättänyt asia oli priorisointi. Yksittäisten toimintasuunnitelmakirjausten pylpyröiden uudelleenjärjestely, mutta myös resurssien käyttö. Varataanko rahaa kehitysyhteistyön koordinointiin, vaikka ulkoisella rahalla toteutettujen projektien rahoitus on vielä auki, kun tämä on käytännössä pois opiskelijoiden etujen ajamisesta. Halutaanko vaalivaikuttamisessa panostaa ilmastonmuutokseen vai opiskelijan sosiaaliturvaan. Monesti kysymys on kompromisseista, joita rajallisilla resursseilla toimiessa joutuu tekemään. Paikoitellen tämä tuntuu unohtuvan joiltain edustajilta, jotka haluavat kaikkea enemmän luopumatta mistään.

Liittokokous oli reissuna mielenkiintoinen, opettava ja rankka. Yli kaksi vuorokautta kestäneen reissun aikana tuli nukuttua noin 6h per yö ja käytännössä loput ajasta istuimme kokouksessa, työryhmissä, hakijahaastatteluissa tai materiaalia työstäessä. Vaikutuksemme ei ollut maata mullistava, mutta monessa äänestyksessä juuri meidän viisi ääntämme käänsi ratkaisun puolellemme.

PS. mikäli haluat vaikuttaa SINUN asioihisi, tällä hetkellä on auki haku HallOpEdiksi ja LTKY:n hallitukseen. Myös killat tekevät merkittävää edunvalvontatyötä, johon kannattaa osallistua.

Kirjoittaja

Olli Kousa

Kirjoittaja on LTKY:n edustajiston varapuheenjohtaja, HallOpEd ja vastaa tietotekniikan kilta Clusterissa edunvalvonnasta.

Share with your friends










Submit
Back To Top