skip to Main Content
Sosiaalipolitiikkavastaava

Sosiaalipolitiikkavastaava

Post Series: Hallituksen esittely
Share with your friends










Submit

Moikka kaikki!

Nimeni on Miika Laurikainen, joskin osalle teistä lempinimeni Tewe on tutumpi. Lempinimessä ei ole mitään järkeä, mutta onneksi omassa toiminnassani on. Hallituksessa teen pönöttämisen lisäksi sosiaalipolitiikkaa. Tässä hommassa olen jo vähän liiankin syvällä. Kaikki eivät aina pysy samalla sivulla kanssani, joten koitan hieman selventää miten tähän on päädytty.

Miten päädyin hallitukseen?

LTKY:n toiminta ei ole aiemmin kiinnostanut minua, se kuitenkin heräsi viime syksynä järjestettyjen edustajistovaalien myötä.

Kuullessani, että killastani ei ole tulossa ehdokkaita, päätin itse ”kokeilla” miltä edustajisto tuntuisi, jos nyt vahingossa sinne asti pääsisi. Edustajistourani kuitenkin jäi lyhyeksi viime vuoden puolella, sillä tunnetusti nälkä kasvaa syödessä. Ystävieni kehotuksesta päädyin hakemaan puheenjohtajaksi. Rohkea liike käytännössä fuksilta.

Prosessin edetessä saimme Teemun puheenjohtajaksi ja pääsin itse loistamaan erilaisessa roolissa, sosiaalipoliittikkavastaavana ja osana hallitusta. Koska olen opiskellut Lappeenrannan lisäksi myös Tampereella, rooli sopii minulle kuin nenä päähän. Pääsin näkemään vanhoja ja uusia tuttuja eri puolelta Suomea.

Mitä työhön sisältyi?

Sosiaalipolitiikka aihealueena voi olla hyvin laaja tai kapea. Kun puhutaan isosta kokonaiskuvasta, on kyseessä yhteiskuntapoliittisesta edunvalvonnasta. Esimerkkinä edunvalvontavoitosta toimii osa-asumisen normin torppaaminen. Itse en voi ottaa kunniaa tästä, sillä se oli edeltävän vuoden saavutus. Se kuitenkin kuvastaa hyvin kuinka isojen asioiden äärellä olemme.

Oma konkreettinen työni on siis opiskelijoiden sosiaalisten etujen valvonta. Edunvalvontaa tehdään suoraan esimerkiksi kaupungin ja YTHS:n kanssa sekä välillisesti esimerkiksi SYL:n kanssa lakien lobbaamisella eduskuntaan. Tämän vuoden työmaana on ollut erityisesti YTHS:n laajeneminen.

Mitä muuta kuin työtä?

Vuoden aikana ehdottomasti parasta oli Wappu. Yksittäisen parhaan tapahtuman nimeäminen on liian vaikeaa, joten huijataan vähän. Wappu on maagista aikaa. Löysin itseni useammin kuin kerran notskien motivaatiomontusta jumittamassa, kun vain ”piipahadan” siellä matkalla kotiin.  Totuushan on, että matka yliopistolta PK7:lle saattaa Wappuna kestää 10 tuntia.

Tapahtumien lisäksi hyviä hetkiä ovat olleet yhdessä hallituksen kanssa tehdyt reissut. Jutun taso kieltämättä on hivellyt ei vain sitä aidan matalinta kohtaa, vaan usein mennyt sieltä missä aitaa ei enää ole. Tilannekomiikka toki oli tarpeen, kuin esimerkiksi kävimme helmikuussa Oulussa pakulla, jossa lämmitys toimi niin heikosti, että  Skinnarilasta mukaan napatut lumet eivät sulaneet koko matkan aikana. Yhdessä mentiin ja koettiin. Matkoja toki kruunasivat milloin kenen hallituksen jäsenen perheen näkeminen tai siskon luokse pitsalle ilmestyminen.

Fiilikset

Edellä mainitusta on ehkä helppo jo nähdä, että olen todella nauttinut tehtävistäni osana hallitusta. Kaikki ei aina ole ollut ruusuilla tanssimista, mutta mikäpä nyt aina olisi. Vuoden aikana on tullut vastaan myös erimielisyyksiä. Onneksi hallituksen kesken meillä on aina vallinnut hyvä henki. Asiat riitelevät ihmisten sijaan. Tätä eivät edes eriävät mielipiteet ole heiluttaneet, ja hyvä niin.

Voin ehdottomasti suositella, en vain omaa tehtävääni, vaan hallitustyöskentelyä sydämeni pohjasta uusille innokkaille hakijoille.  

Kirjoittaja

Miika Laurikainen

Omaan aina mielipiteen, asiasta riippumatta.

Share with your friends










Submit
Back To Top