skip to Main Content
Meidän Pelletti – Maailman Parhaaksi

Meidän Pelletti – maailman parhaaksi

Share with your friends










Submit

Oletko törmännyt Skinnarilassa harmaahaalariseen joukkoon ja miettinyt, keitä he oikein ovat? Mikä oikein on Pelletti?

Itse haalareiden tarina sai alkunsa armon vuonna 2000, kun ympäristötekniikan koulutus eriytyi energiatekniikasta omaksi koulutusohjelmakseen. Yhteistyö Ympäristötekniikan ja Energiatekniikan välillä oli tiivistä, mutta ympäristötekniikan opiskelijat halusivat vahvemmin erottautua energiatekniikan koulutusohjelmasta. Päätös erottautua joukosta omilla haalareilla johti myös päätökseen perustaa oma kilta keväällä 2001.

Killan nimeksi haluttiin jotain muista poikkeavaa, joka toisi konkreettisesti esiin jotain ympäristötekniikkaan liittyvää. Lopulta nimeksi valittiin Pelletti, joka kuvastaa yhä killan olemusta: pieni ja tiivis. Haalareiden väristä käytiin ilmeisesti myös vääntöä, sillä tapetilla olivat ainakin taivaansininen, vihreä ja grafiitinharmaa.

Erinäisten äänestysten ja haalarifirmojen konsultoinnin jälkeen päädyttiin harmaaseen, joka on säilynyt Pelletin tunnusvärinä tähän päivään saakka, lukuun ottamatta logoa ja mieliämme. Nehän ovat tietenkin väritetty tietenkin kauniin vihreään sävyyn.

Vuosien varrella olemme ehtineet vakiinnuttaa paikkamme Skinnarilan niemellä muiden järjestöjen joukossa. Vaikka emme ole enää nuorin ja pienin kilta, olemme ainakin sen verran nuorekkaita, että LTKY:n historia ei vielä internetin perusteella meitä muista.

Jäsenistön kasvaessa ja vuosien varttuessa myös muita Pelletti-sanasta kehiteltäviä ominaisuuksia on tullut killan toiminnassa esille: uusiutuvuus, ympäristöystävällisyys sekä erityisesti energiatiheys. Onneksi kukaan ei ole vielä nimen perusteella kiltaa polttanut, emmekä mekään ole vaahtokarkkeja kummempaa käristäneet.

Pienen killan sisällä vallitsee tiivis yhteishenki ja kaveria aina autetaan, olipa kyse sitten vaikeista koulutehtävistä, henkisestä tuesta tai vaikka majoituksen järjestämisestä. Hyvä yhteishenki ei tietenkään rajoitu vain oman porukan kahvinjuontikerhoon, vaan huokuu koko Skinnarilassa.

Pelletin hallituksen kanssa juonimme tapahtumia, huolehdimme edunvalvonnasta, tasapainoilemme uuden aallon ja perinteiden välillä sekä yritämme pitää langat käsissä muutoksen tuulien edessä. Kaiken päämääränä on kuitenkin lopulta jäsenistön hyvinvointi.

Pellettiläisen hyvinvointiin liittyy vahvasti se, kuinka kotoisaksi olonsa tuntee uudessa opiskelupaikassa ja ympäristössä. Siksi onkin turha eristäytyä omaan nurkkaansa, sillä Skinnarilan henki pitää huolen siitä, että Skinnarilassa viihtyy missä tahansa porukassa, vuosikurssiin tai haalareiden väriin katsomatta.

Harrastammekin mieluusti yhteistyötä muiden kanssa, sekä yksilöinä että yhdistyksenä. Lukuisten kimppa-vuosijuhlien ja muiden tapahtumien lisäksi tuomme kortemme yhteiseen kekoon esimerkiksi tasoittamalla lehdistössäkin aikoinaan esillä ollutta LUTin sukupuolijakaumaa. Emme tietenkään oleta sukupuolia, vaan nimeämme tasapuolisesti kaikki pellettiläiset ”ymtetytöiksi”.

Suhdeluvuista takaisin parin vuoden takaiseen Skinnarilaan, kun allekirjoittanut sai ensikosketuksensa opiskelijaelämään. Muistan, kuinka tallustin ensimmäistä kertaa Pelletin kesätapaamisen ennen elokuisia Back 2 Uni –bileitä ja tapasin ensi kertaa kanssaopiskelijoitani. Vastaanotto oli lämmin ja kaikki olivat vilpittömän ystävällisiä.

Fuksiviikkojen aikana päästiin hiljalleen mukaan juoneen ja ryhmähenki tiivistyi. Fuksivuoden aikana päädyin vielä kilta-aktiiviksi ja tutustuin ihmisiin jokaiselta alalta. Skinnarilassa vietetty vuosi poiki enemmän uusia ystäviä kuin kenties koko aikaisemman maanpäällisen taivallukseni aikana.

Skinnarilassa parasta on juuri se, että täällä ei ketään jätetä ulkopuolelle ja kaveria autetaan. Ongelmat ratkeavat, juttu luistaa ja tapahtumaa riittää. Yhteishenkeä kannattaa yhä rakentaa, aina fuksiviikoista suomen pisimpään Wappuun saakka, vuodesta toiseen ja tenttikerrasta kolmanteen. Koen itse olevani etuoikeutettu saadessani opiskella täällä. Tämä on kaikkien meidän Skinnarilamme, pidetään siitä hyvää huolta.

Ja ymteläiset: pidetään lippu korkealla, tehdään paskasta kultaa ja tullaan maailman parhaaksi.

Kirjoittaja

Henri Mikkonen
Kuva: Sampo Yrjölä

Kirjoittaja on Pelletin puheenjohtaja ja kolmannen vuoden ymteläinen, joka nauttii Skinnarilan hengestä ja haaveilee yleisen kemian läpäisemisestä.

Share with your friends










Submit
Back To Top