skip to Main Content
Juhis: Keski-ikä Alkaa Siitä, Kun Tietää, Mikä On Mahdotonta
Kuva: Teemu Leinonen

Juhis: Keski-ikä alkaa siitä, kun tietää, mikä on mahdotonta

Share with your friends










Submit

Istuimme rekrytoivien ystävieni kanssa iltaa joulun alla Pietarissa. Kävimme illallisella vapaamuotoisesti läpi niitä merkityksellisiä asioita, joihin me kiinnitämme huomioita valitessamme ihmisiä työhaastatteluihin.

Jokaiselle meille cv-merkintä yliopiston (tai muun vastaavan) vaikutusvaltaisen organisaation hallinnossa työskentelystä oli merkillisen suuri plussa. Vieläpä sellainen plussa, että joskus juuri sillä oli väliä, tuliko sitä valituksi työhaastatteluun vai ei.

Yliopistot ovat itsenäisiä toimijoita, jotka tieteellisen tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta tekevät joka ikinen päivä maailmasta parempaa paikkaa. Myös Suomen yliopistojen itsenäinen hallinto on järjestetty siten, että yliopistojen omat hallintoelimet käyttävät ylintä päätösvaltaa valtion toimielinten sijaan. Tämä on oikeasti fantastinen, todella fantastinen juttu 😉

Hallintoelimissä noudatetaan niin sanottua kolmikantaa, eli paremman maailman tekijät valitaan professorikunnasta, muusta henkilökunnasta sekä opiskelijoista. Yksi LTKY:n tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä onkin valita hallinnon opiskelijaedustajat, hallopedit. Näitä haluttuja paikkoja on paljon, mikä on hyvä juttu niin tehtäviin hakeville opiskelijoille, yliopistollemme, ylioppilaskunnalle kuin tietenkin isänmaallemme.

Olen ihaillen jo vuodesta 1995 päässyt seuraamaan, miten täysipäisesti yliopistossamme professorit, muun henkilökunnan edustajat sekä opiskelijat toimivat yhdessä joskus vaikeidenkin ja riskiä sisältävin asioiden läpiviennissä.

Erityisen leimaa-antavaa tälle työlle meillä LUT:ssa on termi ’yhdessä’. Syystä tai toisesta LUT:ssa asioita ei oikeastaan koskaan ole viety läpi mustamaalaavilla muistioilla, stalinistisesti lakkoilemalla, huutamalla, kiristämällä tai legendaarisilla itkupotkumököstysraivareilla. Hehee, ehkä meikä uskaltaa todeta, että ne toimijat yhteiskunnassa, jotka ajavat omia etujaan yhteisön hyvinvoinnin kustannuksella, eivät yleensä saa – onneksi – mitään aikaan.

LUT:n tapa toimia on ollut tehdä yhdessä sovittuja asioita yhdessä. Me olemme etukäteen sopineet faktojen sekä eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittamisen kautta muutamat keskeiset asiat, jotka laitetaan tietyssä määräajassa yhdessä kuntoon. Ja hokkuspokkus, kun on kerrallaan vain muutamia isoja, meille kaikille tärkeitä yhteisiä asioita, joiden puolesta 6000 ihmistä tekee päivittäin tahoillaan töitä, niin asiat vaan tuppaavat menemään eteenpäin.

Tässä yhteen hiileen puhaltamisessa innovatiivisimmat ajatukset ovat kautta historian tulleet yleensä juuri opiskelijoilta. Vaikuttavimmat ratkaisut eri tavoitteiden saavuttamiseksi kun yleensä tuppaavat olemaan kauniin yksinkertaisia. Kun opiskelijana ei vielä tiedä, mikä on mahdotonta, niin silloin hirmuisen moni asia on paljon enemmän mahdollista kuin meille keski-ikäisille tädeille ja sedille. Me meinaan ”tiedämme”, mikä on ”mahdotonta” ja jätämme käyttämättä aika monta eteemme tulevaa mahdollisuutta.

Mikäli siis opiskeluaikana onnistuu pääsemään LUT:ssa hallopediksi, pääsee tällöin päättämään suurista, tärkeistä ja tiedeyhteisöllemme merkityksellisistä asioita yhdessä muiden kanssa. Samalla tulee oppineeksi huomaamattaan jotakin sellaista, minkä muut oppivat vasta myöhemmin, toiset eivät koskaan: yhdessätekemisen voiman.

Rok.

@JuhisSaksa, reksi

Yliopiston halloped-paikka on auki. Jos hallopediksi hakeminen kiinnostaa, hakukuulutus löytyy täältä.

Kirjoittaja

Juha-Matti Saksa. Kuva: Teemu Leinonen

Kirjoittaja on puhtaaseen energiaan, kiertotalouteen sekä vastuulliseen liiketoimintaan ja yrittäjyyteen voimakkaasti fokusoituneen teknillisen yliopiston rehtori. Tämä tutkijankoulutuksen hankkinut savolainen uskoo, että elämää on pääkaupunkien lisäksi niiden ulkopuolella. Kiroilee liiaksi. Keep on rockin’ in the free world.

Share with your friends










Submit
Back To Top