skip to Main Content
Ville Niinistö  Mieti, Miten Olemassa Olevat Toimintatavat Ja Käytännöt Voi Haastaa

Ville Niinistö: Mieti, miten olemassa olevat toimintatavat ja käytännöt voi haastaa

Share with your friends










Submit

Vihreiden istuva puheenjohtaja Ville Niinistö vieraili lauantaina 4. maaliskuuta Lappeenrannassa tapaamassa Lappeenrannan opiskelijoita. Tapasimme Niinistön G-baarissa ja haastattelimme myöhemmin koulutukseen liittyvistä aiheista.

Lauantai oli sulle pitkä päivä, olit Lahdessa puheenjohtajapaneelissa ja Kouvolassa keskustelemassa yrittäjyydestä. Mikä sai sut tulemaan vielä Skinnarilaan after workeille?

Kierrän puheenjohtajana ylipäänsä Suomea tosi paljon. Etenkin näin vaalien alla haluan tietää, mitä ihmiset ympäri Suomen ajattelevat. Tulin Skinnarilaan puhumaan opiskelijoiden kanssa ja juttelemaan koulutuksesta ja opiskelijan asemasta. Olen ollut Skinnarilassa ennenkin, mutta aina yliopiston vieraana. Nyt oli kiinnostavaa päästä keskustelemaan ihan opiskelijoiden näkökulmasta.

Mehän ollaan täällä Lappeenrannassa pyritty erottautumaan kansainvälisellä tasolla ympäristöystävällisyydellä. Millä tavalla LUT on ennestään tuttu?

Olen jo monta vuotta tehnyt hyvää yhteistyötä LUT:in kanssa, ja aiemmin ympäristöministerinä kehunut ja vienyt maailmalle LUT:in osaamista, ennen kaikkea sähkö- ja energiaverkkojen, uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvää.

LUT:in osaaminen on ihan huippuluokkaa, ja yleisesti ottaen LUT toimii monille muille yliopistoille esimerkkinä siinä, miten käytännössä sovelletaan ja kokeillaan tutkittavia asioita, esimerkiksi eko-kampuksen muodossa.

Suomalainen elinkeinoelämä tarvitsee uutta, luovaa ajattelua, jolla ratkotaan maailman ympäristö- ja resurssitehokkuuskriisejä. Tässä LUT on selvästi Suomen edelläkävijä. Ravistelua tarvitaan, jotta mieluummin uudistetaan elinkeinoelämää eikä vain pönkitetä vanhaa.

Uusiutuvaan energiaan nojaavan energiajärjestelmän tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan tehdä oikeita, tietoon nojaavia päätöksiä siitä, millä tavoin on kaikista järkevintä edistää uusiutuvan energian käyttöä. Tällainen tutkimustieto on ollut meille erittäin hyödyllistä, sillä olen aina ympäristöministerinä ja nyt Vihreiden puheenjohtajana oppositiossa selkeästi korostanut tieteen ja tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuoropuhelua.

Poliittisen päätöksenteon täytyy nojata enemmän tutkittuun tietoon, tieteeseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja vähemmän tulisi kuunnella lobbareita ja etupiirejä, jotka tällä hetkellä vaikuttavat päätöksentekoon enemmän kuin tutkimus.

Muutama päivä sitten oppositio esitti hallitukselle välikysymyksen ammatillisen koulutuksen leikkausten seurauksista ja koulutuksen eriarvoistumisesta. Voisitko vähän avata, mistä tässä oli kyse?

Jo vuonna 2014 havaittiin, että jos Suomi haluaa pärjätä tutkimuksessa, osaamisessa ja koulutuksen tasossa kansainvälisesti, meidän pitäisi leikkausten sijaan pikemminkin panostaa erityisesti korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Kun työelämä, talous ja teknologia ovat isossa murroksessa, ratkotaan ympäristökriisejä ja otetaan käyttöön robotiikkaa ja automatisaatiota, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on se, millä pärjätään ja nostetaan esiin omaa osaamista ja talouden tuottavuutta.

Vihreät on haastanut sitä, että koulutuksesta on leikattu kovalla kädellä. Tänä keväänä uusi, iso asia on myös se, että vuoden alusta ammatillisesta koulutuksesta on leikattu pois 12,5 prosenttia. Tämä johtaa siihen, että lähiopetuksen, koulutuspaikkojen ja toimipisteiden määrä vähenee ja henkilöstöä irtisanotaan suurissa määrissä.

Suomessa erityisesti nuorten miesten ja poikien syrjäytymisriski on kova, eli koulutuksesta ja työstä jää sivuun tuhansittain nuoria jokaisessa ikäluokassa. Määrä on vain kasvussa. Ammattikoulutuksesta leikkaaminen johtaa siihen, että vaarannetaan se, että kaikki nuoret saisivat kunnollisen toisen asteen koulutuksen.

Korkeakoulujen kannalta asia on tärkeä siinä mielessä, että jos jo tammikuussa leikataan näin paljon ja ammattikoulujen ohjaus ja lähiopetus heikkenevät, ammattikoululaisten jatko-opintomahdollisuudet huononevat. Ammattikorkeakouluihin ei voi enää hakeutua niin helposti, mikä on väärin.

Entä opintotuen leikkaukset?

Hallituksen opintorahaleikkaus, 86 euroa kuukaudessa, astuu voimaan ensi elokuussa. Samassa yhteydessä jotkut hyötyvät siitä, että opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin, kun taas jotkut voivat menettää samalla asumislisänkin. Näin nuoret voivat menettää satojakin euroja kuukaudessa, ja sehän on opiskelijalle valtava määrä. Tätä tullaan vielä kevään mittaan ja elokuussa tarkkailemaan, ja tarvittaessa asiaan vaaditaan korjauksia.

Lappeenrannan korkeakouluja yhdistää tulevaisuudessa konsernirakennemalli, ja mahdollisesti tulevaisuudessa korkeakoulut saattavat saada tehdä yhteistyötä myös opetuksessa. Mitä mieltä olet tällaisesta korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä?

Vihreiden ajatus tässä on se, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat hyvin syventää yhteistyötään kaikessa muussa kuin kasvatuksellisessa, pedagogisessa vastuussa. Korkeakoulut voivat jakaa samat tilat, saman hallinnon, samat tukipalvelut, ja sivuopintoja tai esimerkiksi kieliopintoja voi tehdä ristiin, mutta tutkintovastuun pääaineopinnoista tulee säilyä erikseen omalla ammattikorkeakoululla tai yliopistolla.

Ammattikorkeakoulujen ei tule pyrkiä liian akateemiseen profiiliin, vaan säilyttää oma työelämälähtöinen, käytännönläheinen tapansa opiskella. Yliopistolla taas on omat vahvuutensa, jotka korostavat tiedelähtöisyyttä.

Mitä mieltä olet yliopistotutkintojen kaksiportaisuudesta?

Maisteritutkinnon pitää olla pääväylä, johon opiskelijat otetaan sisään. Tämä pätee erityisesti kaupallisella alalla ja tekniikan aloilla. Diplomi-insinöörin tutkinto on niin vaativa ja siinä tarvitaan niin monenlaista osaamista, että kyllä opiskelija maisterin tutkintoa tavoittelee.

Näin ollen yhteistyötä tai joustavuutta tutkintorakenteissa voidaan lisätä sillä, että opiskelija voi kanditutkinnon jälkeen itse hakeutua tekemään maisteritutkintoaan tai suuntaamaan tutkintoaan tai erityisosaamistaan eri alalle, mutta päätavoitteen tulee olla se, että opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus valmistua maisteriksi omalta alaltaan.

Kerro vielä jokin ajatus, jonka haluat jättää meidän opiskelijoille.

Mun viesti voisi olla se, että suomalainen elinkeinoelämä ja talous tarvitsevat uudenlaista ajattelua. Toivon opiskelijoiden miettivän opinnoissaan sitä, miten olemassa olevat toimintatavat ja käytännöt voisi haastaa. Jotta Suomi voisi olla taloudellisessa murroksessa edelläkävijä, meidän pitää osata miettiä asioita ihan uudella tavalla.

Kirjoittaja

Jan Saariniemi

Kirjoittaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Share with your friends










Submit
Back To Top