skip to Main Content
LUT Uusi Rehtori: Anneli Pauli

LUT uusi rehtori: Anneli Pauli

Share with your friends










Submit

Haastattelu perjantai 28.3.2014

LUT:n uusi rehtori, dosentti ja maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Anneli Pauli aloittaa uudessa virassaan ensi heinäkuussa. 59-vuotias Pauli on työskennellyt useita vuosia Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtajana ja komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtajana. Paulilla on  pitkä ura myös Suomen Akatemian ylijohtajana ja pääsihteerinä. Tällä hetkellä hän toimii tiedekeskus Heurekan toiminnanjohtajana.

Anneli Pauli on Aalto-yliopiston kunniatohtori. Pauli opiskeli ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta aiheenaan metsäteollisuuden jätevesien biologinen puhdistus. Anneli Paulin meriitit ovat kovat, mutta minkälainen hänen suhtautumisensa on opiskelijoiden arkea koskeviin asioihin?

Aalef -lehti lähti selvittämään, minkälainen on uusi rehtorimme Anneli Pauli. Pauli vastasi opiskelijoiden kysymyksiin aidon kiinnostuneesti, jämptisti ja ymmärtäväisesti. Pauli painotti kuitenkin, että haluaa ensin tutustua ihmisiin ja ympäristöön LUT:ssa ennen kuin rakentaa selviä linjoja tai suunnitelmia tulevalle toiminnalle. Yksi asia Paulille kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa on selvää ’’LUT:sta kehitetään Suomen paras, olipa kyse sitten valmistumisajoista tai yliopiston houkuttelevuudesta!’’

Kuka on Anneli Pauli?

Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja kestävästä kehityksestä, joka johti edellä aikaani 70-luvulla päätökseen ympäristöalan opinnoista. Jo silloin koin, ettäon paljon tehtävää ja halusin opiskella alaa, jonka uskoin olevan tarpeellinen ihmiskunnalle. Kiinnostukseni puhdasta energiaa kohtaan kumpuaa jo lapsuudesta. Luonto on ollut minulle aina läheinen ja tykkään liikkua luonnossa tarkkaillen lintuja. Nuorena keräsin kasveja.

Haluan tehdä hyödyllisiä asioita ihmisten hyväksi olematta kuitenkaan poliitikko. Tutkimusten käytettävyys on avainasemassa, sillä tutkimusta pitää voida hyödyntää.

Minkälaisena koet LUT:n imagon ja miten itse sovit tähän kuvaan?

Ympäristöstä huolehtiminen on siirtynyt juhlapuheista vakavasti otettavaksi liiketoiminnan osaksi, mutta edelleen kestävässä kehityksessä on paljon tehtävää.  LUT:n focus erityisesti vihreään energiaan ja teknologiaan loksahtaa minuun hyvin oman vihreän energian ja henkilökohtaisen kiinnostuksen takia. Jo 80-luvulla ympäristöministeriössä ja TEKES:n työryhmissä toimiessani mietin, että ’’jos Suomi lähtisi nyt satsaamaan ympäristö teknologiaan niin oltaisiin edelläkävijöitä isoissa asioissa’’.

Tuleeko Helsingin Viiskulmalaisesta Lappeenrantalainen?

Odotan innolla asettumista pienemmän kaupungin miljööseen. Tulen viettämään seuraavan neljän vuoden aikana sen verran paljon aikaa Lappeenrannassa että haluan asuntoni tuntuvan kodilta. Suunnittelin jo tuovani ainakin keinutuolin ja murehdin tulevaa eroikävää tyttäremme kissanpoikasesta.

Minkälainen motivaationne on tätä uutta rehtorin tehtävää kohtaan?

Motivaationi on kova ja hyvä mittari sille oli jo HEUREKA:n johtajan tehtävästä luopuminen. En voi kuvitella montaakaan työtarjousta, jonka takia olisin tämän tehnyt.

Mitä asioita pidät LUT:n suurimpina haasteina tulevaisuudessa?

Kokonaisuudessaan rahoitustilanne on haastava. Suomalaisen yhteiskunnan taloustilanne osana koko maailman taloustilannetta heijastuu voimakkaasti yliopistoon ja yliopiston panostukset taas heijastuvat pitkällä aikavälillä koko yhteiskuntaan. Myös Venäjän tilanne on haastava, ja voi heijastua myös LUT:n toimintaan – optimistina uskon kuitenkin, että opetus- ja tutkimusyhteistyö jatkuu hyvin. Opetuksen ja tutkimuksen laatu Lappeenrannassa on joiltain osin selvä haaste, eikä LUT vielä löydy ranking-listoilta. Ranking-listojen tulkitsemisessa täytyy tosin olla varovainen ja verrata omaa tutkimusta nimenomaan vastaavien alojen tutkimuksiin. Suomessa on paljon hyvää insinööritaitoa, mutta kaupallistamisosaamista tulee edelleen parantaa. Kauppatieteiden ja tekniikan liittoa voidaan LUT:ssa vahvistaa entisestään,  uskon, että se onnistuu ketterältä LUT:lta hyvin. .

Miten LUT:n pitäisi toimia Venäjän suhteen jatkossa?

Toivottavasti Venäjään liittyvät haasteet lievenevät pian, sillä Venäjä on LUT:lle erityisen tärkeä kumppani. Meidän on tärkeää pitää edelleen ovea auki Venäjälle, oven läimäyttäminen kiinni ei hyödytä ketään. Tällaisessa tilanteessa yhteydenpitoa pitäisi olla enemmän kuin koskaan. Opetus pitääkin ovea auki hyvällä tavalla ja LUT:n rooli Suomen ja Venäjän yhteistyössä voi Suomen mittakaavassa myös suurentua.

Lupaako rehtori kuunnella opiskelijoilta?

Uutena rehtorina haluan selvittää mitä opiskelijoiden mielestä opiskelussa pitää parantaa ja miten. Opiskelijat ovat kriittisiä ja usein oikeaan suuntaan. Pelkkä palaute ei riitä, vaan opiskelijoilta halutaan myös selviä parannusehdotuksia. On tärkeää kyseenalaistaa opetusmetodit ja miettiä mistä on hyötyä käytännössä. Esimerkiksi ulkoa opettavista kursseista on päästävä eroon. Mitä hyötyä on opiskella ulkoa tietoa, jonka löydät sekunneissa Googlen avulla?

Miten henkilökunta saadaan oikeasti panostamaan opetukseen ja sen laatuun? (kannusteet liittyvät tällä hetkellä aika pitkälti tutkimukseen)

Keppiä ja porkkanaa sopivassa suhteessa. Positiivinen kannustus on tärkeää ja hyvästä opetuksesta pitäisi palkita samalla tavalla kuin hyvästä tutkimuksesta palkitaan. Voitaisiin esimerkiksi valita tietyillä kriteereillä tähtiopettajat, joille annettaisiin näkyvyyttä ja kannustimia. Lähtökohta on se, ettei kukaan opettajista, lehtoreista tai professoreista sanoisi ’’opetusvelvollisuuden vievän liikaa aikaa’’. Karvat nousee pystyyn, kun ajattelen että opetus on vähemmän tärkeää kun tutkimus! Opetus on jopa tärkeämpää, koska kaikista ei tule tutkijoita. Fakta on, että toiset ovat parempia opettamaan kun toiset, mutta kaikkien tulisi suhtautua opettamiseen oikeutena opettamisvelvollisuuden sijaan. En halua kenenkään enää puhuvan ”opetus”. LUTssa puhutaan vain ”opetusoikeudesta”.

Mikä on kantanne yrittäjyyteen? Millä keinoilla Lappeenrantaan ja LUT:iin saataisiin rakennettua aidosti yrittäjyyteen kannustava ympäristö ja ilmapiiri?

Opiskelijasta siirtyminen suoraan yrittäjäksi ei välttämättä ole järkevää, sillä harva on heti kypsä yrittäjäksi. Todennäköisempää menestymisen kannalta on ensin työskennellä työntekijänä ja myöhemmin perustaa yritys. Eikä yliopistojen ainoa vaikutus yrittäjyyteen ole se, että maisterit tai tohtorit alkavat yrittäjiksi. On paljon erilaisia tapoja edistää yrittäjyyttä, kuten tutkijoiden ja yrittäjien välinen yhteistyö ja tutkimuspohjaisten innovaatioiden edistäminen – tässä vuorovaikutus tutkijoiden ja yrittäjien kesken tutkimuksen suunnitteluvaiheesta lähtien on keskeistä. Tärkeää on saada tieto ja osaaminen vietyä yliopistosta eteenpäin. Ja tekniikka ja talous parempaan vuoropuheluun yhteisissä projekteissa, aitoon yhteistyöhön perustuen. ”Päälleliimattuja”  ns. yhteisprojekteja ei saisi olla.

Millaiseksi koet opiskelijoiden roolin LUT:n kehittämisessä?

Opiskelijat ovat  yliopiston käyttäjiä ja asiakkaita. Nykyaikana parhaat opiskelijat valitsevat yliopiston, eikä yliopisto valitse opiskelijoitaan. Yhä useammin hyvät opiskelijat lähtevät ulkomaille, sillä kynnys matkustaa on pienempi ja verkostoituminen netissä helppoa. Opiskelija on yliopistolle kingi, jota varten työskennellään. Tämä toki vaatii opiskelijalta ja opettajalta molemminpuolista kunnioitusta.

Sekä LUT:n että Saimian rehtorin nimi on Anneli. Mikä on kantasi duaalimallin suhteen?

Erilaiset tahot saavat yhdessä tekemällä enemmän aikaan kuin kukaan yksin. Toisaalta yhteistyö tulee tehdä laadukkaasti, sillä väkisin yhdistämällä tulee huono soppa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun pitää tehdä yhteistyötä toisiaan täydentävällä tavalla ja tajuta etteivät ne kilpaile toisiaan vastaan. Pahinta on, jos AMK yrittää tulla b-yliopistoksi ja turhaan kilpailla samassa sarjassa yliopiston kanssa.  Kummallakin on oma sarjansa, jotka eivät  ole toisilleen alisteisia mitenkään , vaan rinnakkaisia ja yhtä tärkeitä. Uskon, että me Annelit voimme puhaltaa yhteen hiileen ja täydentää toisiamme.

Mitä mieltä olet opiskelijoiden työssäkäynnistä?

 Olisi tärkeää, etteivät yritykset ryöstöviljele opiskelijoita vaan yhdessä rakennettaisiin opiskelijaa ja opiskelua tukeva systeemi. Opiskelijan valmistumisen pitäisi olla myös työnantajan intressi. Valitettavasti voi löytyä kaksi ääripäätä, joita molempia tulisi välttää: joko teet mitä tahansa työtä ja työ imaisee sinut tai sitten et tee mitään työtä opiskeluiden aikana ja valmistut ilman minkäänlaista työkokemusta.

Lukukausimaksut kansainvälisille opiskelijoille vai ei?

EU:n ulkopuolisille opiskelijoille voidaan harkita ilman muuta! Suomalaisella rahalla koulutetut työntekijät täytyy pyrkiä myös pitämään Suomessa ja antaa heille aikaa ja mahdollisuus työllistyä.

Paras muisto opiskeluajoilta?

Parhaita muistoja ovat opiskelijajärjestön retket ja illanvietot. Erityisesti mieleen jäi tiivis ja kodikas porukka. Erään kerran teimme opiskelijajärjestön kanssa retken Itä-Suomeen ja muistan vierailun idylliseen Lappeenrantaan elävästi.

Anneli Pauli vierailee yliopistolla 16.4. Tule tapaamaan!

Share with your friends










Submit
Back To Top