skip to Main Content
Kaavio1

Budjettieläin tutuksi

Share with your friends










Submit

LTKY:n budjettieläin on mielenkiintoinen otus. Toisaalta helppo ja vakaa, toisaalta vaikeasti ennustettava ja eläväinen, aina tarkasti vahdittu ja hyvin treenattu. Budjettieläimen tutkiminen auttaa ymmärtämään mistä ylioppilaskunnan rahat tulevat ja mihin ne menevät. Pyrin tässä tutkimuksessa avaamaan suuria linjoja, sekä vastaamaan muutamiin yleisiin kysymyksiin. Esitetyt luvut ovat vuoden 2017 budjetista.

Ensinnä suurimmat luvut. LTKY:n kirjanpidon kautta virtaa vuodessa noin 590 000€ sisään ja saman verran ulos. Yleishyödyllisenä toimijana ylioppilaskunta käyttää rahansa jäsentensä hyväksi. Sisään ja ulos virtaavasta rahasta 45% on läpilaskutusta, sillä ylioppilaskunnat keräävät jäsenmaksun yhteydessä lakisääteisen YTHS:lle menevän osuuden. YTHS-maksun lisäksi tälle puolelle menevät myös Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) jäsenmaksut, sekä myyntituotteet, kuten teekkarilakit ja SaiPan pelien liput.

Tulopuolta hallitsevat jäsenmaksutuotot. Vuokratuotot ovat ylioppilastalon yhteiskäytössä olevista tiloista saatu siivu. Kokonaisuudessaan tuloista ja kuluista muodostuvat seuraavat hienot piirakat:

Piirakoissa esiintyvä varsinainen toiminta kattaa nimensä mukaisesti ylioppilaskunnan jokapäiväisen toiminnan. Varsinaisen toiminnan tuloissa on muun muassa kellarin vuokratuloja, ilmoitusmyynnistä saatavaa rahaa ja osallistumismaksuja, suurimpana siivuna LTKY:n vuosijuhlien maksu.

Kuluista lähes puolet on henkilöstökuluja ja viidennes tilakuluja ja vastikkeita LTKY:n ylioppilastalon tiloista, eli toimistosta ja kellarista. Loppuosalla katetaan kaikki muu, kuten esimerkiksi tapahtumien järjestäminen, kerhoavustukset, matkakulut, kirjanpitokulut, viestintä, jne.

Tämän tarkemmalle tasolle mentäessä aletaan lähestyä jo varsin tarkkoja yksityiskohtia budjettieläimestä. Kokonaisuudessa otusta pääsee tarkastelemaan allekirjoittaneelta pyytämällä, sillä budjetti on muiden LTKY:n materiaalien tapaan jäsenille julkinen dokumentti. Vastaan tähän loppuun vielä muutamaan kysymykseen, jotka säännöllisesti tulevat vastaan.

Mihin henkilöstökulut menevät?

Ylioppilaskunnalla on töissä kaksi kokopäiväistä sihteeriä, neljä osa-aikaista sihteeriä ja kolme projektisihteeriä. Lisäksi luottamustoiminen seitsemän hengen hallitus saa palkkion, joka vastaa suuruudeltaan suunnilleen opintotukea, sillä hallitusvuoden aikana harvemmin ehtii tukien verran opiskella. Vertailukohtana yksi keskituloinen, täysipäivänen suomalainen maksaa työnantajamaksuineen noin 45 000€ vuodessa*. Nykyisellä kustannustasolla saadaan arvoaan paljon vaikuttavaa edunvalvontaa ja muun opiskelijatoiminnan mahdollistamista.

Miksi kellarin vuokrat ovat mitä ovat?

Kellarin vuokrat saattavat tuntua korkeilta ja mielellämme ylioppilaskunta niitä laskisi. Valitettavasti jo nykyisellä tasolla vuokratiloissa päästään vain vaivoin nollaan, kun otetaan huomioon vastikkeet, remontit ja siivouskulut. Nykytilanteessa vuokrilla ei rahoiteta erityisesti muuta toimintaa, mutta vastaavasti kustannukset lankeavat tilojen käyttäjille, eikä kaikille jäsenmaksun muodossa.

Eikö ylioppilaskunta vain ryyppää kaikkia rahoja?

Lyhyesti sanottuna ei. Pidemmin sanottuna edustuskulujen osuus on noin 2% varsinaisen toiminnan kuluista. Tästäkin suurin osa menee killoille tai muille ylioppilaskunnille vuosijuhlamaksujen muodossa. Vaikka mahdollisuuksia häppäilyyn saattaakin säännöllisesti tarjoutua, omaan piikkiin kupittellu pääasiallisesti menee. Hauskaa meillä silti aina on.

*Tilastokeskus, palkansaajien mediaaniansiot vuonna 2015

Kirjoittaja

Antti Ilmavirta

Kirjoittaja on LTKY:n pääsihteeri, Otaniemen teekkari ja tosi pitkän linjan opiskelijayhdistystoimija. Rakkautena laulu ja pelit kaikissa muodoissa.

Share with your friends










Submit
Back To Top