Kaisa Rimpilainen 2 Blackwhite

Opintotukileikkaukset: Riittääkö rahat ja aika?

Share with your friends










Submit

Opintotukileikkaukset: Riittääkö rahat ja aika?

Hallitus päätti helmikuussa 2015 leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta 70 miljoonaa euroa 2019 mennessä ja 150 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä. Säästöt ovat osana hallituksen julkisten menojen sopeuttamisohjelmaa (Lue: leikkausohjelmaa). Sopeuttamisohjelman kokonaistavoitteena on pienentää julkisia menoja 4 miljardin euron edestä 2019 mennessä. Tavoite on kova, mistä syystä leikkaukset ovat kovat.

Tarkastellaan hetki, minkälainen on nykyinen opintotuki.

Opiskelija, jolla on voimassaoleva opiskelupaikka, ja on ilmoittautunut lukuvuodelle on oikeutettu opintotukeen. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Tällä hetkellä opintoraha on 303,20 €/kk (aloittanut ennen 2014) tai 336,75 €/kk (aloittanut 2014 jälkeen). Asumislisä on 80% vuokrasta 252€ kattorajaan asti. Asumislisän suuruus voi  siis vaihdella 26,90-201,60 €/kk.

Opetus- ja kulttuuriministeri teetätti selvityksen opintotukiuudistuksen mahdollisista ratkaisuista, edellytyksenä löytää hallitusohjelman leikkauksia saavuttavia vaihtoehtoja. Selvityksen reunaehtoja olivat hallituksen kaavailemat säästöt opintotuesta, opintotuen kokonaismäärän nostaminen 1100€:n ja opintotukikuukausien rajaaminen. Selvityshenkilön Roope Uusitalon raportti julkaistiin 1.3. jolloin pitkään odotetun raportin sisältöä puitiin kaikkialla mediassa.

Pääpiirteitä hallituksen kaavailemista kannustimista: opintopisteiden vähimmäissuoritusvaatimus nousee 6 op/kk, eli lukuvuodessa pitää saada 54 op jos nostaa 9kk opintotukea. Sen lisäksi opintotukea ei sidota indeksiin vastoin kun tulorajoja, jotka muutoksen jälkeen puolestaan olisivat indeksisidonnaisia.

Raportti ehdotti kahta eri mallia nykyisen opintotuki järjestelmän tilalle. Ensimmäinen niistä on niin sanottu 3+2 -malli, missä ensimmäisen kolmen opiskeluvuoden ajan opiskelija saa opintorahat, asumislisät ja opintolainan (nykyiseen malliin?  paljon maksetaan?). Neljännestä vuodesta eteenpäin opiskelija saisi nostettua vain opintolainaa. Malli on ilmiselvän absurdi.

3+2 -mallissa ilmeisesti haetaan lopputulosta, missä ylemmän korkeakoulututkinnon suosio laantuisi, jotta työmarkkinoille saataisi enemmän alemman korkeakoulun suorittaneita. Nähden, että Suomessa on liian paljon ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, ehdotuksen perimmäiset syyt ovat ymmärrettäviä. Hallitus ei ole kuitenkaan korkeakoulutusleikkauksillaan luonut puitteita siihen, että yliopistot pystyisivät  suunnittelemaan kandidaatin tutkintorakenteet työmarkkinoille sopiviksi.

Toinen malli oli hieman siedettävämpi, vaikka se on yhtä vaikea niellä kuin ensimmäinen. Mallissa ehdotetaan opintorahan määrän pienentämistä ja opintolainan reilua kasvattamista. Opintoraha pienenee  303,19€/kk tai 336,76 €/kk toisen asteen opintorahaan 250,28€/kk. Huomattakoon, että nämäkin ovat veronalaisia tuloja, joten loppusumma on silti pienempi. Opintolainan osuutta kasvatetaan 250€/kk, eli opintolaina  olisi tulevaisuudessa 650€/kk. Opiskelijat ovat oikeutettuja vain viiden vuoden opintorahoihin, eli 9kk x 5, jonka jälkeen opintotuki on vain lainaa. Kuudennen ja seitsemännen vuoden ajan valtio tarjoaa 1100€/kk opintolainan, jonka jälkeen opintotukea (ei edes lainaosuutta) ei voi nostaa. Tämä merkitsee lukuvuodessa 10 000€ lainaa.

Toisen mallin suurimpia ongelmia on opintorahan pienuus opintotukikuukausien rajauksen puitteissa. Opintorahan menetyksen riski suurenee huomattavasti. Esimerkiksi teknillisillä aloilla on tunnetusti vaikeampaa saavuttaa kyseinen 55 op/lukuvuosi. Rajaus myös rajaa opiskelijan vapaa-aikaa huimasti. Hyvä, jos opiskelija edes tällä hetkellä ehtii ylläpitää harrastuksia tai  saati sitten  käydä osa-aikaisessa työssä. Tilanne johtaa opiskelijat pakkolainaan. Pakkolaina ei välttämättä satuta meitä LUT:in opiskelijoita  niin paljon siihen nähden, että tekniikan ja kauppatieteen alat työllistyvät suhteellisen helposti, jolloin tienestitkin ovat reiluhkot. Pakkolaina iskee kipeimmin niihin aloihin, joiden palkka on suhteellisen pieni, kuten pedagogiset ja humanistiset alat. LUT:n opiskelijoille vaikeinta sulattaa opintotukiuudistus ehdotuksissa on todennäköisesti suoritusvaatimusten tiukennus.

Julkisessa keskustelussa on palloteltu useita muitakin ratkaisuvaihtoehtoja opintotukileikkauksille. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ilmaissut olevansa avoin ehdotukselle, että opiskelijat siirrettäisi perustulon alaisiksi. Myös SYL:n kanta puoltaa perustuloa. Jää vain nähtäväksi minkä päätöksen hallitus tekee opintotukileikkauksien kohdalla.

Lähteet:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/03/opintotukiselvitys.html?lang=fi
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm7.pdf?lang=fi

Kirjoittaja LTKY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Clarisse Jay

Share with your friends










Submit